Luontoselvitysten tarve ja sisältö pohjautuvat useisiin eri lakeihin

Milloin tarvitaan luontoselvitys?

Kirjoittaja Tuomas Väyrynen

Luontoselvitysten tarve ja peruste on moninainen. Niitä tarvitaan nykyään monenlaisten hankkeiden ja lupamenettelyiden vaikutusarvioinnin ja hyväksyttävyyden pohjaksi. Hankesuunnitelmissa tulee usein kuvata myös alueen luonnonolot. Vaatimukset luontoselvitysten tuottamiseen suunnitteluprosessin yhteydessä tulevat useimmiten lakipohjalta. Näitä ovat mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, YVA-laki, luonnonsuojelulaki, metsälaki ja vesilaki. Seuraavassa pureudutaan lyhyesti olennaisimpiin näistä, mutta tarve luontoselvityksille voi tulla toki muutakin kautta.

Kaavoitus on kaiken perusta

Yksi tyypillisimmistä luontoselvitystarpeista tulee kaavoituksen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksen yhteydessä tulee tehdä riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä luontoselvitysten ollessa oleellinen perusta tätä prosessia. Lain 9 pykälän mukaan selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Lisäksi kaavan toteuttamisen luontovaikutukset tulee selvittää, mikä myös pohjautuu kohteen luonnonarvojen tuntemiseen. Kaavoituksen tavoitteena on varmistaa ekologinen kestävyys, mihin kuuluu luonnon toimintakyvyn vaaliminen eli luonnon monimuotoisuuden säilymisen edistäminen, ekologisen seurausten ennakoiminen ja haitallisten vaikutusten välttäminen. Lain viidennessä pykälässä tarkennetaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteita ja niihin kuuluu mm. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen edistäminen. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia kaavatasoja eli maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta.

YVA:t ja Natura-arvioinnit ovat vaativia prosesseja

Suurissa ja merkittävissä hankkeissa, jotka vaativat YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, luontoselvitysten tarve on ilmeinen. Lain perusteella hankkeen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen tulee selvittää. Näissä hankkeissa tehdään useimmiten perusteellisimmat ja laaja-alaisimmat luontoselvitykset. Selvitysten laajuus ja kartoitettavat lajiryhmät vaihtelevat jonkin verran hankkeen luonteesta ja sitä ympäröivästä alueesta riippuen. Usein luontoselvitykset kattavat myös hankkeen vaikutusalueen, mikä voi olla esim. merkittäviä vesistövaikutuksia muodostavassa hankkeessa varsin laaja.

Luontoselvitysten kattavuus, alueellinen laajuus ja selvitettävät eliöryhmät mietitään usein ennakkoon jo hankkeen alustavassa suunnitteluvaiheessa ja se tehdään useimmiten hanketoimijan, konsultin ja viranomaisten yhteistyönä. Näin menetellen voidaan varmistaa se, että kaikki tarpeellinen luontotieto saadaan käyttöön jo hankeen suunnitteluvaiheessa. Ei ole kuitenkaan tavatonta, että luontoselvityksiä joudutaan täydentämään myös myöhemmässä vaiheessa, sillä hankkeiden kaikki vaikutusmekanismit ja -alueet eivät välttämättä ole heti alkuvaiheessa tiedossa. Hankesuunnitelmat tahtovat myös elää prosessin edistyessä.

Oma erikoistapauksensa on luonnossuojelulain mukainen Natura-arviointi. Lain mukaan tämä arviointi on tehtävä aina, kun kyseessä oleva hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen perusteena olevia luonnonarvoja. Luotettavan päätöksenteon pohjaksi hyväksyttävän Natura-arvioinnin laatiminen vaatii useimmiten myös asianmukaista luontoselvitystä arvioinnin pohjaksi.

Luontoselvitykset osana lupamenettelyjä

Luontoselvitysten tarpeita tulee myös erilaisten lupamenettelyiden pohjalta. Eliölajien ja luontotyyppien suojelun perusteet löytyvät luonnonsuojelulaista, jonka perusteella tulee huolehtia mm. luonnon monimuotoisuuden ylläpidosta ja suotuisasta (eliöiden ja luontotyyppien) suojelutasosta. Luonnonsuojelulaissa keskeisiä ovat lain perusteella suojellut luontotyypit, joita ei saa muuttaa siten, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Lisäksi lain puitteissa on määrätty erityisesti suojeltavia lajeja, joiden esiintymispaikan hävittämien tai heikentäminen on kielletty. Mikäli on aihetta epäillä erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan sijaitsevan hankkeen tai kaavan alueella, on laadittava tätä koskeva lajiselvitys. Luonnonsuojelulain perusteella on annettu myös erityissäännökset, mitkä koskevat luontodirektiivin lajeja. Luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, tärkeän ruokailualueen tai siirtymäreitin hävittäminen ja heikentäminen on yksiselitteisesti kielletty. Kielto koskee kaikkia olemassa olevia lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ja usein niiden selvittämiseksi on tarpeen laatia erillisselvitys.

Maa-aineslain 3 §:ssä on annettu maa-ainesten ottamisen rajoituksia ja näihin kuuluu mm. kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle alueelle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Maa-ainesluvan hakemisen yhteydessä lupaviranomainen joutuu ottamaan kantaa jokaiseen 3 §:n mukaiseen kieltomääräykseen. Isompaan maa-ainesten ottoon liittyy myös ottosuunnitelman laatiminen, minkä yhteydessä on selvitettävä kohteen luonnonolosuhteet sekä vaikutukset niihin.

Vesilain mukaista lupaa haettaessa on myös usein arvioitava vaikutukset luonnonympäristöön. Selkeimpiä tapauksia ovat ne, missä hanke voi vaikuttaa suoraan vesilain perusteella suojeltuihin luontotyyppeihin, mutta on tyypillistä, että esim. ruoppauslupien yhteydessä tulee tarpeelliseksi selvittää kohteella esiintyvä suojelullisesti arvokas lajisto (mm. viitasammakko, sudenkorennot, linnusto) ja arvioida hankkeen vaikutukset niihin.

Myös ympäristönsuojelulaista voi löytää perusteita luontoselvityksille. Lain tarkoituksena on mm. turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö. Lain määritelmissä ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan mm. sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa mm. haittaa luonnolle ja sen toiminnoille. Lisäksi laissa on määrätty toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuudesta ja se koskee myös luontoarvoja.

Mikäli arvelet tarvitsevasi luontoselvitystä ja et ole täysin varma mitä lain osa-alueita tulee huomioida tulevassa hankkeessasi tai haluat lisätietoa tarvittavasta lupamenettelystä, niin ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme!

Ota yhteyttä

Tuomas Väyrynen

Lue seuraavaksi

Oikea-aikainen luontoselvitys edesauttaa hankkeen toteutumista aikataulussa

Envineerille on myönnetty Avainlippu -merkki

Lakeustalon Green Office -sertifikaatti kertoo ympäristöystävällisyydestä