Pilaantuneen maaperän kunnostustarve arvioidaan kohdekohtaisella riskinarvioinnilla
Pilaantuneen maaperän kunnostustarpeen arviointi kohdekohtaisella riskinarvioinnilla sekä kestävät riskienhallintatoimenpiteet
Pilaantuneen maa-alueen kunnostamistarpeen arviointia koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (ns. PIMA-asetus, VNa 214/2007) on määrätty, että maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Alueen, jolla on todettu maaperässä haitta-aineita, kunnostustarve tulee siten määrittää riskinarvioinnilla. Riskinarviointi on myös kunnostuskustannuksia säästävä menetelmä, sillä siinä voidaan ottaa huomioon kohteen erityispiirteet, maankäyttömuoto ja ympäristön olosuhteet kunnostuksen toteuttamistapaa ja tarvetta suunniteltaessa. Monessa kohteessa ei ole tarvetta suoraan kaivaa kaikkea haitta-aineita sisältävää maa-ainesta pois massanvaihdolla, vaan kunnostushankkeen toteutus voidaan suunnitella kohdekohtaisesti kustannustehokkaasti ja riskien hallinnan kannalta kestävästi.
Malli kuvastaa mahdolliset riskit
Arvioinnin lähtötiedoiksi tarvitaan tietoa kohteen haitta-aineista, niiden sijainnista eri ympäristön osissa ja levinneisyyden laajuudesta sekä kohteen ympäristöolosuhteista. Lähtötietojen perusteella laaditaan kohteesta käsitteellinen malli, jolla kuvataan mahdolliset haitta-aineiden kulkeutumisreitit ja mahdolliset altistumisreitit. Arviointia voidaan tehdä sekä sanallisesti että laskennallisesti ja usein molempia tarvitaan arvioinnin lopputuloksen luotettavuuden takaamiseksi.
Arvioinnin lopputuloksena saadaan arvio kohteessa todettujen haitta-aineiden aiheuttamista terveydellisistä ja ekologisista riskeistä. Kestävä riskienhallinta perustuu altistumisen mahdollisuuden poistamiseen sekä haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseen. Jälkimmäistä tarvitaan, kun haitta-aineet voivat kulkeutua esim. siten, että ihmisten altistuminen niille on mahdollista, tai jos haitta-aineet voivat kulkeutua herkän maankäytön alueille tai merkittävästi alkuperäistä kuormittunutta aluetta laajemmalle. Kestävät riskienhallintatoimenpiteet valitaan aina kohdekohtaisesti.
Pedersören kunta sai tarvitsemansa tiedon
Riskinarviointi on siten keskeisessä asemassa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta ja -tapaa määritettäessä. Usein arvioinnin yhteydessä tehdään lisätutkimuksia maaperästä tai pohjavedestä. Esimerkki onnistuneesta hankkeesta, jossa riskinarvioinnilla saavutettiin merkittäviä hyötyjä, on Pedersören kunnalle tehty Härön riskinarviointi, jossa Envineer Oy toimi hankkeen ympäristöteknisenä konsulttina. Kunta sai tarvitsemansa tiedon ja suositukset päätöksenteon tueksi. Envineer sai kiitosta myös siitä, että yhteistyö ja raportointi onnistui ruotsin kielellä.
Asiantuntijamme auttavat pilaantuneiden maa-alueiden kunnostushankkeiden suunnittelussa ja kestävien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämisessä.
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä
Marjaana Rautpalo
Marjaanan osaamisalueeseen kuuluvat kaivoshankkeiden lupa- ja YVA-menettelyt, ympäristö- ja terveysriskien arvioinnit, ympäristölupahakemusten laatiminen, erilaiset ilmoitusmenettelyt, ympäristöselvitykset ja näytteenotot sekä kunnostustarpeen arvioinnit.
Ota yhteyttä
Ari Kolehmainen
Arin osaamisalueeseen kuuluvat pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvät tutkimukset, suunnitelmat, riskinarviot, kiertotalousasiat, lupaprosessit ja rakennuttamishankkeet. Lisäksi Arilla on runsaasti kokemusta muista ympäristökonsultoinnin toimeksiannoista mm. kaivos-, maa-aines-, jätehuolto- ja energiantuotantohankkeisiin liittyen.
Ota yhteyttä
Pekka Haaranen
Pekan osaamisalueelle kuuluvat pilaantuneisiin maihin liittyvät tutkimukset sekä kunnostukset.