Kuopiorock 2021

Kuva: Julius Konttinen (2019)

Kesä 2020 oli tapahtuma-alan toimijoille lievästi ilmaistuna haasteellinen. Isot massatapahtumat toisensa jälkeen peruuntuivat terveysturvallisuuden takaamiseksi pandemian kurittaessa maailmaa. Onneksi kuluva kesä näyttää jo rokotekattavuuden lisääntymisen myötä paljon valoisammalta, ja Kuopion Väinölänniemelläkin päästään välivuoden jälkeen taas tannerta tamppaamaan, kun Kuopiorockia juhlitaan 18. kertaa.

Kuopion kaupungille tapahtuman järjestäminen vuosien saatossa on ollut erittäin positiivinen asia, sillä se on elävöittänyt kaupungin kulttuuriympäristöä. Eikä kyseessä ole viime vuosina ollut mikään pieni tapahtuma – vuoden 2019 Rockissa juhli 32 000 kävijää kolmen päivän aikana. Tapahtuma on täysi-ikäisyyteensä mennessä kasvanut muutaman tuhannen ihmisen tapahtumasta yhdeksi Suomen isoista kesäfestareista.

Kuopiolaisten sydämissä Rokilla on oma erityinen paikkansa, ja sen identiteettiin liittyy vahvasti Väinölänniemen ympäristö. Kuopiorockin festivaalipäällikkönä toimivan Allu Koskisen mukaan ”Vänäri on festivaalijärjestäjän näkökulmasta huikea. Idyllinen, Kallaveden ympäröimä niemi, jonka sijainti keskustan läheisyydessä on helposti saavutettavissa pyörällä tai kävellen. Kallaveden äärellä yhdistyy nauttiminen sekä kesäillasta että festaritunnelmasta.”

Festivaalin järjestäminen kaupunkiympäristössä vaatii huomioitavan muutamia seikkoja. Koskisen mukaan keskustan läheisyys ja äänen kantavuus järven yli otetaan huomioon tapahtumaa järjestettäessä. ”Kaikki lähtee liikkeelle esiintymislavojen sijoittelun suunnittelusta, ja siitä miten ääni kohdistetaan. Kaupungin ympäristölupapäätöksessä on määritelty tietyt desibelirajat pidettäväksi kullekin mittauspisteelle. Mittaustekniikkaa ollaan vuosien varrella kehitetty, jotta omalla toiminnalla saadaan meluhaitta mahdollisimman pieneksi ja koko alueella voidaan keskittyä paremmin livemusiikista nauttimiseen.”

Envineeriläisiä on nähty mittaamassa desibelitasoja festarialueella jo tapahtuman ensimmäisistä vuosista alkaen, ajalta ennen Envineerin syntymää. Yksi yrityksen perustajajäsenistä, Janne Nuutinen, on nähnyt koko tapahtuman sekä melumittaustekniikan kehityskaaret: ”Tekniikan kehittyminen on ollut huimaa. Joskus menneisyydessä asioita hoidettiin ennemmin korvakuulolla, mikä luonnollisesti aiheutti haasteita. Nykyisin, kun Kuopiorockilla on käytössään neljä esiintymislavaa, sijaitsee kunkin lavan mikserikopilla yksi mittari, sekä lisäksi lähimmillä asutusalueilla Rönössä sekä Haapaniemellä omat mittauspisteensä. Kullakin lavalla äänentasoa seurataan tapahtuman aikana mikseripöydältä käsin, ja pidetään desibelit sallitun rajoissa. Lisäksi lavoille asennetaan desibelitasoja tallentavat mittarit ja varmistetaan, että mittarit pysyvät päällä kaiken aikaa.” Nuutisen mukaan mittauspisteiden välillä on muitakin äänilähteitä musiikin lisäksi. ”Esimerkiksi ihmisten, liikenteen tai vaikkapa moottoriveneiden äänet sulautuvat osaksi kokonaisuutta, jota mitataan.”

Ennen tapahtuman alkua mittauksiin liittyvät asiat, kuten desibelien tavoitetasot ja käytännön toteutus mittauspisteineen käydään läpi yhdessä kaupungin ympäristötarkastajan, festivaalijärjestäjän ja mittauksista vastaavan envineeriläisen kanssa. ”Yhdessä olemme olleet todella aktiivisia melunhallinnan kehittämisessä. Myös äänitekniikka näiden 18 toimintavuoden aikana on kehittynyt huimasti, ääntä voidaan kohdistaa ihan eri tavalla juuri siihen kentälle. Toki bassot kantautuvat vettä pitkin, etenkin tyynellä säällä – sille ei mahda mitään. Negatiivinen palaute äänentasoista on kuitenkin ollut todella vähäistä – ennemmin saamme kuulla, että ihmiset toivovat lisää volyymia, jotta omalta parvekkeeltaankin voisi kuunnella Rokkia. Itse näen, että kasvavaan ja kehittyvään kaupunkiympäristöön kuuluu musiikki”, Koskinen kertoo.

Koskisen mukaan yhdessä tekeminen on ideologia, joka sitoo eri toimijoita tekemään koko tapahtumasta kaikille yhteisen. ”Haluamme tukeutua paikallisiin toimijoihin kaikessa missä pystymme. Luotettujen ammattilaisten kanssa työskentely takaa sen, että tapahtumasta tulee mahdollisimman vähän kaupunkikuvaan haittaavia tekijöitä. Tarkoitus ei ole se, että laitetaan musiikki soimaan ja se soi miten sattuu, vaan ennemmin niin, että musiikki näkyisi vain positiivisena ilmiönä sekä festarikävijälle, että kaupunkikuvassa”.

Lisätietoja:
Janne Nuutinen
+358 50 0934 161
janne.nuutinen@envineer.fi