Luonnon ennallistaminen on teollisuustoimijalta pieni, mutta merkittävä sijoitus tulevaisuuteen

Teollisuusalueet tuppaavat tulemaan elinkaarensa päähän jossain vaiheessa. Luonnon ennallistaminen jälkihoitona lisää ympäristön monimuotoisuutta ja hankkeen sosiaalista hyväksyttävyyttä. Envineerin asiantuntija Lasse Varis rohkaisee isoja maankäyttäjiä tekemään luonnon eteen vähän enemmän kuin sen, mitä vaaditaan. Verrattain pieni vaiva voi tuoda isoja vaikutuksia.

Kun suuri maankäyttäjä poistuu maisemasta, on vuorossa alueen jälkihoito. Kaivoksen, metsäteollisuuden, tehtaan tai voimalan toiminta muokkaa alueen pinnanmuotoja, elinympäristöjä ja luontotyyppejä sekä vaikuttaa kasvillisuuteen ja vesistöihin.

Ympäristöluvan saaminen useimmiten velvoittaa maisemoimaan alueen ja saattamaan sen turvalliseen kuntoon. Biodiversiteetin lisäämistä se ei vielä edellytä.

”Lainsäädäntö vaatii minimoimaan ikävät ympäristövaikutukset, ei niinkään lisäämään hyvää. Luonnon ennallistaminen sen sijaan tähtää biodiversiteetin lisäämiseen ja voi luoda jotain uutta, mitä paikalla ei aiemmin ollut”, havainnollistaa vanhempi suunnittelija Lasse Varis.

Miksi tehdä enemmän kuin lain silmissä on pakko? Varis havainnollistaa.

1. Niin muuttuu maailma, Eskoni – ja muutoksessa on hyvä olla ajoissa mukana

EU:n ennallistamisasetus on ollut viime aikoina vastatuulessa, mutta sai lopulta enemmistön tuen taakseen Euroopan unionin ympäristöneuvostossa tällä viikolla. Luontokato aiheuttaa paineen luoda elinympäristöjen suojelemiseen tähtäävää sääntelyä.

”Lainsäädäntö on menossa siihen suuntaan, että monimuotoisuutta on lisättävä, ja yksittäisen toimijan on helpoin luoda toimintamallit tähän ennen kuin on pakko”, Varis sanoo.

Varis nostaa positiivisena esimerkkinä esiin kaupunkisuunnittelun, jossa jo nyt tehdään biodiversiteetin ja elinympäristöjen eteen enemmän kuin laki vaatii. Myös isot metsäalan toimijat ovat alkaneet kääriä hihoja ennallistamisen eteen.

2. Luonto kiittää luonnon ystävää

Ennallistaminen antaa mahdollisuuden lisätä luontoon jotain sellaista, mitä se kipeästi kaipaa. Lahopuu on hyvä esimerkki tästä: se on tarpeellista suomalaisessa metsäekosysteemissä, mutta kovin harvinaista. Lahopuun lisääminen kaulaamalla puita pystyyn on halpa toimenpide, jolla voi olla iso merkitys paikalliselle ekologialle.

”Luonto kiittää luonnon ystävää, niin kliseistä kuin se onkin”, Varis naurahtaa.

Ekologinen kompensaatio eli ympäristövaikutusten hyvittäminen panostamalla toisen, vastaavan alueen hyvinvointiin ja monimuotoisuuteen on Variksen mukaan Suomessa vielä lapsenkengissä. Lainsäädäntö mahdollistaa sen, mutta ei vielä ohjaa sen käyttöön. Varis soisi ekologisen kompensaation yleistyvän sekä luonnon näkökulmasta että lisätyökaluna lupien myöntämiseen.

”On muistettava, ettei kompensaatio ole vapaudut vankilasta -kortti, jolla voi oikeuttaa luonnon kuormittamisen tai korvata ennallistamistoimet omalla alueella. Hyväksi lisäksi siitä kuitenkin olisi.”

3. Lähiympäristön vaaliminen lisää sosiaalista hyväksyttävyyttä

Ennallistaminen on ennen kaikkea hyvä teko luontoa kohtaan, mutta panostus luontoarvoihin lisää myös hankkeen sosiaalista hyväksyttävyyttä. Mitä lähempänä asutusta ollaan, sitä suuremman roolin saavat sosiaaliset vaikutukset.

Varis kehuu toimijoita, jotka kuuntelevat paikallisten asukkaiden toiveita siitä, mitä he haluaisivat nähdä lähiympäristössään.

”Osa käy jo hyvää keskustelua siitä, että valitettavasti teemme tähän montun, mutta haluaisitteko lähimetsään vaikkapa luontopolun, lintutornin tai nuotiopaikan. He eivät tee pelkkää minimiä, vaan näkevät myös luonnon virkistysarvon ja merkityksen ihmiselle.”

Lue lisää: Sosiaalisten vaikutusten arviointi yltää marjastusmaastoista liikenneturvallisuuteen

4. Kustannukset nappikauppaa, vaikutukset elintärkeitä

Ison teollisuusalueen sulkemisen kustannukset lasketaan miljoonissa. Vaivaiset puoli prosenttia kokonaiskustannuksista ennallistamistoimenpiteisiin voi tuoda paljon hyvää sekä yksittäisille lajeille että koko elinympäristölle.

Ennallistamisessa todella on kyse niistä kuuluisista pienistä puroista, joista syntyy suuri virta. Vai miltäpä kuulostavat nämä ennallistamisen keinot:

– istuta männikön tai kuusikon sijaan monipuolisemmin eri puulajeja
– sulje kaivettuja ojia tai muokkaa uomia luonnonmukaisemmiksi poistamalla kalojen nousuesteitä ja palauttamalla kiviä uomaan
– kaulaa ja kaada puita lahopuuksi
– polta pala metsää – moni laji hyötyy.

”Biodiversiteettiä lisäävät toimenpiteet ovat usein sitä kokoluokkaa, ettei niihin tarvita mitään kaivuria järeämpää”, Varis toteaa.

5. Elinkaariajattelu nostaa hankkeen uskottavuutta

Ideaalitilanteessa biodiversiteetti ei pälkähdä päähän vasta, kun on jälkihoidon aika. Ajattelemalla luonnonmukaisuutta jo suunnitteluvaiheessa voidaan minimoida negatiiviset vaikutukset läpi alueen elinkaaren.

”Kun biodiversiteetti integroidaan alueenkäyttösuunnitelmaan, voidaan rakenteet tehdä luonnonmukaisemmiksi. Ei kaadeta metsää enempää kuin on pakko eikä kaiveta valtavia kuivatusojia, jos vähempikin riittää. Suunnittelu vaatii toimijalta enemmän, mutta näen, että valmiudet ovat olemassa”, Varis sanoo.

Kattavat suunnitelmat luonnon monimuotoisuuden eteen, elinkaariajattelu ja riman ylittäminen pikkuisen hipomisetäisyyttä korkeammalta tekevät hankkeesta uskottavamman kaikkien sidosryhmien silmissä.

Lisätietoja:

Lasse Varis
Vanhempi suunnittelija
Envineer Oy
+358 50 5394 616
lasse.varis@envineer.fi