Sosiaalisten vaikutusten arviointi

Sosiaalisten vaikutusten arviointi yltää marjastusmaastoista liikenneturvallisuuteen – kuinka löytää yhteinen sävel paikallisyhteisön kanssa?

 

Kestävyys on muutakin kuin ekologisuutta, eikä vastuullinen toimija voi sulkea silmiään hankkeensa sosiaalisilta vaikutuksilta. Kun myllätään ihmisten elinympäristöä, paikallisilla asukkailla on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa hankkeen toteutusratkaisuun. Samalle aaltopituudelle päästään käyttämällä monenlaisia vuoropuhelun keinoja.

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia alueen ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja terveyteen. Vaikutusten arvioinnilla pyritään lieventämään haitallisia vaikutuksia tai estämään ne kokonaan.

Ympäristövaikutuksissa on mukavaa konkretiaa, mutta sosiaalisiin vaikutuksiin monen hanketoimijan on hankalampi tarttua, arvioi Envineerin asiantuntija Aada Elshof. Raja-arvoja kyllä löytyy esimerkiksi melulle ja päästöille, mutta maisemavaikutuksia, luontosuhdetta, asumisviihtyvyyttä ja turvallisuuden kokemusta jokainen katsoo omasta vinkkelistään.

”Tuulivoima-alueella voi edelleen liikkua, mutta riippuu paljon ihmisestä, kuinka paljon maiseman muuttuminen haittaa. On kerättävä näkemyksiä ja etsittävä keskitietä, kun pohditaan, miten merkittävä muutos on”, havainnollistaa Elshof.

 

Sosiaalisten vaikutusten arviointi perkaa läpi kotikulmat, koulut ja kalapaikat

Sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä, mutta myös osana pienempiä selvityksiä tai omana, erillisenä kokonaisuutenaan. Arvioinnin laajuus riippuu kokonaan siitä, millainen hankkeesta on tulossa.

”Sosiaalisia vaikutuksia on erityisen tärkeää arvioida kaivoshankkeissa, tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa sekä silloin, kun uusi toimija saapuu alueelle, jolla ei ole aiemmin ollut vastaavaa toimintaa”, kertoo Elshof.

Arviointi polkaistaan liikkeelle alueen nykyisen käytön tarkastelusta. Paljonko asutusta on ja kuinka lähellä hankealuetta se on? Millaisessa käytössä alue tällä hetkellä on – onko sillä vaikkapa virkistyskäyttöä tai elinkeino- tai matkailutoimintaa?

Seuraavaksi on aika tarkastella hankkeen vaikutuksia. Esimerkiksi kaivoshanke voi saada aikaan melua, tärinää ja valosaastetta sekä vesistövaikutuksia. Maankäyttö alueella muuttuu, eikä vaikkapa virkistyskäytössä olleita paikkoja voi enää käyttää kuten ennen. Kaivos vaikuttaa maisemaan ja viihtyvyyteen tavoilla, joita eri ihmiset arvottavat eri tavoin.

Muutokset liikenteessä vaikuttavat alueen turvallisuuteen. Erityisesti on huomioitava niin sanotut herkät kohteet, kuten koulut, päiväkodit ja vanhustenhoito. Työllisyyttä kaivos usein lisää, mikä on myönteistä.
”Iso hanke voi muuttaa väestörakennetta, jos työvoimaa palkataan muualta. Pohdimme, mitä se vaatii esimerkiksi terveydenhuollolta, kouluilta ja päiväkodeilta. Jos työntekijöitä saapuu ulkomailta, tarvitaan myös vieraskielisiä palveluita”, sanoo Elshof.

 

Sosiaalinen toimilupa ansaitaan kohtaamalla ja kuuntelemalla

On selvää, että kaikkien elämä on helpompaa, jos hanke ei aiheuta hankausta ympäröivässä yhteisössä. Sosiaalisesta toimiluvasta puhutaan, kun hankkeella on asukkaiden ja sidosryhmien hyväksyntä. Epäilykset ja kysymykset kuuluvat asiaan, mutta on näyttöä siitä, että sosiaalinen hyväksyttävyys syntyy kuulluksi tulemisen tunteesta.

”Painotan, että on eri asia kertoa mielipiteensä kuin tulla oikeasti kuulluksi. Toisinaan törmään kommentteihin siitä, että asukkaiden osallistumismahdollisuudet ovat näennäisiä.”

Kohtaamiset ovat tärkeitä myös siksi, että kaikki olennainen tieto alueesta ja sen erityispiirteistä ei löydy tilastoista tai tietokannoista. Paikallistieto voi auttaa tarkentamaan, miten hanke olisi paras viedä maaliin.

”Eri toteutustapoja tarkastellaan asukkaiden ja sidosryhmien kanssa, mutta valintaan vaikuttaa myös paljon muita tekijöitä, ja niiden pohjalta paras vaihtoehto voi olla aivan toinen kuin yhteisön kannattama. Mitä tiiviimpää yhteistyö on, sitä paremmin valittu toteutustapa pystytään perustelemaan hyvässä yhteisymmärryksessä”, Elshof toteaa.

 

Laadi asukaskysely, mutta älä jätä keskustelua sen varaan

Pienemmissä hankkeissa yksinkertainen asukaskysely voi riittää kontaktiksi, mutta jos vaikutukset ovat merkittäviä, on paras yhdistellä erilaisia tapoja jakaa tietoa ja keskustella. Laajimmillaan mukaan voi ottaa asukaspaneelin, joka kokoontuu läpi hankkeen ja välittää viestiä hanketoimijan ja yhteisön välillä.

Sidosryhmäyhteistyön eri tasot:
• Yksisuuntainen tiedottaminen: tiedotteet, tiedotustilaisuudet, hankkeelle perustettavat verkkosivut
• Yksisuuntainen tiedonhankinta: asukaskysely, paikkatietomenetelmät
• Vuoropuhelu: asukasillat, pienryhmätapaamiset, haastattelut, työpajat
• Systemaattinen yhteistyö: ohjausryhmä tai asukaspaneeli

Aada Elshof haluaa herätellä ajattelemaan pelkkää asukaskyselyä pidemmälle.

”Kysely kannattaa tehdä aina, mutta suuremmissa hankkeissa sen rinnalla voisi käyttää muitakin keinoja. Yhdistelemällä päästään useimmiten parhaaseen tulokseen. Eräskin hanketoimija on järjestänyt niin paljon erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, että paikalliset ovat jo ehdottaneet pientä taukoa. Sitä pidän pelkästään positiivisena palautteena.”

 

Lisätietoja:
Aada Elshof
Asiantuntija
Envineer Oy
+358 44 7931 919
aada.elshof@envineer.fi

Lue seuraavaksi

Sosiaalisten vaikutusten arviointi

Flexensin Kokkolaan suunnittelema vihreän vedyn laitoshanke on mittaluokaltaan Suomen suurimpia

Töissä Envineerillä: Mira Kehusmaa