Pilaantuneen maa-alueen kunnostamista edeltää riskinarviointi

Pilaantuneen maaperän kunnostustarpeen arviointi kohdekohtaisella riskinarvioinnilla sekä kestävät riskienhallintatoimenpiteet

Pilaantuneen maa-alueen kunnostamistarpeen arviointia koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (ns. PIMA-asetus, VNa 214/2007) on määrätty, että maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Alueen, jolla on todettu maaperässä haitta-aineita, kunnostustarve tulee siten määrittää riskinarvioinnilla. Riskinarviointi on myös kunnostuskustannuksia säästävä menetelmä, sillä siinä voidaan ottaa huomioon kohteen erityispiirteet, maankäyttömuoto ja ympäristön olosuhteet kunnostuksen toteuttamistapaa ja tarvetta suunniteltaessa. Monessa kohteessa ei ole tarvetta suoraan kaivaa kaikkea haitta-aineita sisältävää maa-ainesta pois massanvaihdolla, vaan kunnostushankkeen toteutus voidaan suunnitella kohdekohtaisesti kustannustehokkaasti ja riskien hallinnan kannalta kestävästi.

Malli kuvastaa mahdolliset riskit

Arvioinnin lähtötiedoiksi tarvitaan tietoa kohteen haitta-aineista, niiden sijainnista eri ympäristön osissa ja levinneisyyden laajuudesta sekä kohteen ympäristöolosuhteista. Lähtötietojen perusteella laaditaan kohteesta käsitteellinen malli, jolla kuvataan mahdolliset haitta-aineiden kulkeutumisreitit ja mahdolliset altistumisreitit. Arviointia voidaan tehdä sekä sanallisesti että laskennallisesti ja usein molempia tarvitaan arvioinnin lopputuloksen luotettavuuden takaamiseksi.

Arvioinnin lopputuloksena saadaan arvio kohteessa todettujen haitta-aineiden aiheuttamista terveydellisistä ja ekologisista riskeistä. Kestävä riskienhallinta perustuu altistumisen mahdollisuuden poistamiseen sekä haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseen. Jälkimmäistä tarvitaan, kun haitta-aineet voivat kulkeutua esim. siten, että ihmisten altistuminen niille on mahdollista, tai jos haitta-aineet voivat kulkeutua herkän maankäytön alueille tai merkittävästi alkuperäistä kuormittunutta aluetta laajemmalle. Kestävät riskienhallintatoimenpiteet valitaan aina kohdekohtaisesti.

Pedersören kunta sai tarvitsemansa tiedon

Riskinarviointi on siten keskeisessä asemassa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta ja -tapaa määritettäessä. Usein arvioinnin yhteydessä tehdään lisätutkimuksia maaperästä tai pohjavedestä. Esimerkki onnistuneesta hankkeesta, jossa riskinarvioinnilla saavutettiin merkittäviä hyötyjä, on Pedersören kunnalle tehty Härön riskinarviointi, jossa Envineer Oy toimi hankkeen ympäristöteknisenä konsulttina. Kunta sai tarvitsemansa tiedon ja suositukset päätöksenteon tueksi. Envineer sai kiitosta myös siitä, että yhteistyö ja raportointi onnistui ruotsin kielellä.

Asiantuntijamme auttavat pilaantuneiden maa-alueiden kunnostushankkeiden suunnittelussa ja kestävien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämisessä.

Ota yhteyttä! Lisätietoja antavat Marjaana ja Ari

 

Marjaana Salonen

 

Ari Kolehmainen

 

Marjaana Salonen

Osaamisalueena sanalliset ja laskennalliset kulkeutumisriskien ja altistumisen arvioinnit, kohdekohtaiset ympäristö- ja terveysriskien arvioinnit, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarpeen arvioinnit, kestävien riskinhallintatoimien suunnittelu sekä jätteiden ja eri materiaalien hyötykäyttökelpoisuuden arvioinnit. Lisäksi ampumaratoihin liittyvät selvitykset ja vaikutusarvioinnit, jätteiden kelpoisuuteen ja vaarallisen jätteen määrittelyyn liittyvät arvioinnit sekä ympäristölupahakemukset ja erilaiset ilmoitusmenettelyt. Koulutukseltani olen ympäristötekniikan insinööri (2008) ja toimin Envineer Oy:ssä vanhempana asiantuntijana.

Lue seuraavaksi

Ympäristöriskien arviointi osana vaarallisten kemikaalien käyttöä teollisuudessa

Muuttouutisia Jyväskylästä

Riskinarvioinnit osana jätemateriaalien hyödyntämistä ja kiertotalouden edistämistä