Hyvää maailman ympäristöpäivää!

Taloutemme, yhteiskuntamme ja hyvinvointimme rakentuvat monimuotoisen luonnon varaan

Maailman ympäristöpäivä – teemana biodiversiteetti

Kirjoittaja Mikko Saviranta

Biodiversiteetti, eli elollisen luonnon monimuotoisuus, on ollut jo vuosia esillä mediassa sekä tutkimuksissa, ja onpa tänä keväänäkin voitu seurata biodiversiteettiin liittyvää uutisointia erinäisissä yhteyksissä. Ylen Pelasta pörriäinen -kampanjassa kehotetaan jättämään pihanurmikko ajamatta pölyttävien hyönteisten varjelemiseksi ja Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottivat luonnon monimuotoisuuden vähentymisestä. Kesän nopea saapuminen ympäri Suomen on myös aiheuttanut vuosittaiset allergiaoireet. Ehkä oireiden syynä eivät olekaan koivun viheliäät lisääntymisyritykset, vaan oman elinympäristömme steriiliys (Hanski ym. 2012). Arjen tilanteet ja maailmanlaajuiset ilmiöt muistuttavat meitä siitä, että taloutemme, yhteiskuntamme ja hyvinvointimme rakentuvat monimuotoisen luonnon varaan.

Tarkalleen ottaen biodiversiteetillä tarkoitetaan tunnetun ja tuntemattoman elollisen luonnon monimuotoisuutta, sisältäen eliöt, eliöyhteisöt, elinympäristöt ja niistä muodostuvat ekosysteemit. Lisäksi biodiversiteettiin lasketaan kuuluvaksi ekosysteemien ja lajien välinen monimuotoisuus, sekä lajin sisäinen (geneettinen) monimuotoisuus (Convention of Biological Diversity 1992). Kyse on siis hyvin laajasta käsitteestä, joka sisältää useita osa-alueita. Kuitenkin näemme uutisia, joissa puhutaan biodiversiteetin vähenemisestä. Tässä vaiheessa lukijalle herännee kysymys, että mitenkä sitä biodiversiteettiä sitten mitataan, jos se kerta vähenee? Biodiversiteetin määrällinen mittaaminen perustuu pohjimmiltaan hyvin yksinkertaiseen olettamukseen: joko laji tavataan alueella tai ei. Tämän seurauksena lajirunsautta käytetäänkin hyvin usein biodiversiteetin mittarina. Lajirunsaus ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton tapa mitata biodiversiteettiä, kuten seuraavassa esimerkissä huomataan.

Otetaan esimerkiksi luontoselvityksissä erityisesti huomioitava liito-orava. Liito-oravan elinympäristöä ovat vanhat kuusivaltaiset sekametsät, joissa jykevien kuusien välissä vuorottelevat haavat, lepät sekä eri-ikäiset lehtipuut. Lahopuita esiintyy iäkkäiden puiden seassa, valoisuus ja varjoisuus vaihtelevat kulkijan askeltaessa metsän lomassa sekä saappaan alla rahisee vuosien saatossa muodostunut aluskasvillisuus. Vaikka alue muilta osin olisikin sopiva, tarvitsee liito-orava kuitenkin pesä- ja levähdyspaikoiksi kolopuita. Näitä ei liito-orava suinkaan itse pysty rakentelemaan, vaan käyttää hyväkseen tikkojen tekemiä koloja. Jos taas tikat esiintyvät alueella, voidaan niille olettaa löytyvän alueelta ravinnoksi selkärangattomia. Pian huomataan, että lahopuun sisällä elävällä kovakuoriaisella onkin keskeinen merkitys koko metsän lajirunsauteen. Liito-oravan elinalueita suojelemalla ei suojella vain öisin puusta toiseen liitelevää jyrsijää, vaan iäkkään kuusivaltaisen sekametsän lajistoa, jossa pienellä hyönteiselläkin on merkityksensä. Hyönteisten, ja nimenomaan pölyttäjähyönteisten, merkittävyyteen onkin viime aikoina herätty vasta toden teolla, kun on havahduttu niiden olevan elintärkeitä ruuan tuotannolle sekä lääkkeiden, kuitujen ja biopolttoaineiden valmistamiselle (IPBES 2016).

Biodiversiteetin säilyttäminen ja ympäristönäkökulmien huomioiminen ovat Envineerin toiminnan keskiössä. Olipa kyse luonto- ja bioindikaattoriselvityksistä, ympäristövaikutusten arvioinnista tai melu- ja päästömallinnuksista, toimitaan poikkeuksetta myös biodiversiteettiä käsiteltävien kysymysten äärellä. Ihminen on erottamaton osa ympäröivää luontoa, jolloin jokaisen arvioinnin, mallinnuksen ja kartoituksen myötä ymmärrämme paremmin meitä ympäröivän luonnon monimuotoisuutta ja vaikutustamme siihen.

Joten eiköhän nautita Maailman ympäristöpäivästä ja tehdään luonnolle palvelus – nostetaan jalat pöydälle ja jätetään pihanurmikko ajamatta Pelasta pörriäinen -teeman hengessä.

 

Lähteet: 

Convention of Biological Diversity (1992). Article 2: Use of Terms. http://www.cbd.int/convention/articles/default.shtml?a=cbd-02

Hanski, I., von Hertzen, L., Fyhrquist N., Koskinen, K., Torppa, K., Laatikainen, T., Karisola, P., Auvinen, P., Paulin, L., Mäkelä, M.J., Vartinainen, E., Kosunen, T.U. & T. Haahtela (2012). Environmental biodiversity, human microbiota and allergy are interrelated. Proceedings of the National Academy of Sciences 109:21, 8334-8339.

IPBES (2016). The assessment report of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services on pollinators, pollination and food production. Teoksessa. Potts, S.G., Imperatiz-Fonseca, V.L. & H.T. Ngo (toim.): Secretariat of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services, Bonn, Germany. 552.

Lue seuraavaksi

Ympäristöriskien arviointi osana vaarallisten kemikaalien käyttöä teollisuudessa

Muuttouutisia Jyväskylästä

Riskinarvioinnit osana jätemateriaalien hyödyntämistä ja kiertotalouden edistämistä